Pienimmille tuli kotipäivä koska toinen yskii sen verran pahan kuuloisesti että ajattelin että on paree jäädä kotiin seuraamaan mihin suuntaan tuo tuosta menee.. tämä ja huominen.
Kova hinku olisi salille kyllä mennä, mutta ei se vaan nyt onnistu.
Olen tykästynyt tuohon mun nykyiseen ohjelmaan ihan kybällä. Huippua!
Toisaalta, olin myös suunnitellut että tämä viikko olisi teho-opiskelun viikko ja ensviikko taas tehotreenin viikko (+ kertausta opiskeluissa), omalla salilla laajennus valmistuu ja ensviikolla uusi tuntilukkari ja siellä on niiiiin paljon kaikkea mitä kiinnostaisi käydä "kokeilemassa" osa tuttuja ja osa uusia mulle. Lapsilla on syyslomaviikko ja menevät mummilaan vaihteeksi niin olisi sitä aikaakin.. Aamupäivällä salille, lukemista ja illalla ryhmätunnille (joo-joo.. ei oikeesti niin paljoa kuitenkaan, muistan levonkin)
Tässä muuten seuraavan reilun vuoden lukemiset (+ liikuntalääketieteen (perusteet) luennoilla jaettavat materiaalit)
Tekisi mieli jo nyt kahlata noi kaikki läpi, mutta mutta.. pitää kuitenkin panosaa nyt siihen tärkeempään eli tenttiin joka on reilun 2vkon päästä.. Niin se aika vaan "taas" meni, kun lähijaksolta lähti ja ajatteli että on hyvin aikaa 5 viikkoa lukea niin ollaankin jo tässä vaiheessa kun tuntuu ettei sitä aikaa enää olekkaan.
Eilen bongasin lähiviikkojen tulevat ohjelmat huhtikuulle asti, todella mielenkiintoista tulossa ja jälleen kerran huomaan sen malttamattoman puolen itsestäni, nimittäin ei millään malttaisi odottaa!
Painokin heittelee paljon, välillä mennään hyvinkin alle 63kg (tänäaamuna 62,7kg) ja sitten taas sen yli. En ole sitä siis vielä ruksannut saavutetuksi vaikka välillä meneekin tosiaan sen alle...
Syöminen on mitä on, aamupala on ok, mutta sitten mennäänkin metsään että kajahtaa.
Tämän aamun painon perustteella siihen ns. normaalipainoon olisi matkaa vaivaiset 300g. Niin lähellä mutta niin kaukana.
Lopullinen tavoitehan on jotain aivan muuta, mutta ehkä tässä täytyy alkaa miettimään sitä, että onko se tavoite joku tietty kilomäärä vai senttimäärä.. toki tuossa mahassa työtä piisaa pitkäksi aikaa vaikka normaalipaino olisikin saavutettu, joten ei tämä kiinteytysprojekti mihinkään ole päättymässä pitkään aikaan.
En ole merkannut ylös piiitkiin aikoihin mitään, mutta semmoinen kutina on että syön liian vähän. Niin minimaalisesti on lautasella täytettä ja joskus ei sitäkään.. Vihannekset on ihan outo käsitys taas..
Joten petrattavaa olisi ja paljon, jotenkin kuvitteli että nyt kun on siihen ruoanlaittoonkin aikaa että alkaisin syömään hyvin, mutta pah!
Hyvin on suunniteltu, toteutus vaan laahaa jäljessä.
Nyt opiskeluiden pariin, ja lasten iloksi Olipa kerran elämää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti