Toinen treeniaamu perään

Koska pienimmät on edelleen mummilassa hyödynnän tämän luksusajan, tänä aamuna oli vuorossa 30min CxWorksia ja tosiaan 45min BodySteppiä.

Stepissä en ole käynyt hyvin moneen vuoteen, vuonna 1999 viimeksi, jotain tuttua siis kuitenkin. Tosin olin silloin vaihto-oppilaana Prestonissa ja tunnit luonnollisesti oli englanniksi kaiken lisäksi vetäjänä oli silloin tosi Hottis mies joten saattoi ajatukset karkailla aivan johonkin muuhun kuin siihen steppaamiseen.

Aamun paino oli tänään 75,6kg kyllähän se menee alaspäin, mutta tuskallisen hitaasti. Olenko tullut maininneeksi että olen "heti-mulle-kaikki-nyt" -tyyppiä. Varsinkin tämän painonpudotuksen (uuden terveellisen elämän) suhteen olen äärimmäiseen kärismätön.
Vaikka senttejä on hävinnyt ja kyllähän sen itsekin huomaan miten paljon olen kiinteytynyt niin silti.. Kun se vaaka ei näytä sitä mitä haluaisin sen näyttävän, tuskastuttavaa!

Samalla seuraan Suurinta Pudottajaa.. ja yritän samaistua heihin. Tosin ehkä pieni ero on siinä että taitavat siellä ranchilla treenata pitkälti 24/7 (ei nyt ihan, mutta melkein), eikä niitten tarvi käydä ostamassa ruokaa, eiköhän se ruoka tule heille "automaattisesti" ja tuskin siellä herkkuja on kiusana. Ei kai meilläkään olisi jos en niitä ostaisi.

Tästä sain muuten vähän noottia mieheltäni, hän vaan totesi että hänen pitäisi käydä kaupassa AINA, ettei olisi herkkuja kaapissa.
Mies ei niitä tosiaan osta, minä ostan vaikka suurimmaksi osaksi en niitä edes syö, mies syö sitten senkin edestä ja ei tosiaan söisi jos kaapissa ei herkkuja olisi.
Tosin, jos tuolla kaapissa olisi sipsejä ja juustonaksuja niitä kyllä popsisin salaa kaikilta (onneksi ei ole).

Iltanapostelu on onneksi vähentynyt huomattavasti itselläni, iltapalaksi, sen jälkeen kun lapset on menneet sänkyyn on mulla lähes aina se purkillinen maitorahkaa, n.1,5dl sokeroimatonta mehukeittoa ja kauraleseitä joskus lisäksi pala leipää jonka päällä vähän levitettä ja lähes aina avocadoa (+sormisuolaa) aivan "taivaallinen" yhdistelmä.

Ennenkuin kukaan kerkee älähtämään suolasta, mulla on tosi matalat verenpaineet joten olen saanut lääkäreiltä suosituksen lisätä suolankäyttöä (tietenkään mihinkään älyttömyyksiin ei voi ryhtyä) "pahimmillaan" yläpaine on ollut alle 100 (alapaine silloin siinä 60 tietämillä).
Raskauksienkin aikana terveydenhoitaja on aina sanonut että voit syödä salmiakkia ja juoda kahviakin että paineet pysyisi siedettävällä tasolla. Silloin kun ongelmana on ollut järjetön huimaus. Välillä sitä on myös silloin kun en ole raskaana ja se on aika inhottavaa.
Aivan kuin olisi päissään vaikka ei ole yhtään juonut.

Viikonloppuna taas muuten juhlitaan, tosin muut juhlii, lähdetään sinne mummilaan tätä kummallista huumaa "pakoon". Vaikka tässä kulttuurissa on elänyt jo kohta 8 vuotta ei ole vieläkään tottunut Venetsialaisiin ja siitä miten hulluksi ihmiset tulee. Ilotulitusraketteja ammutaan ENEMMÄN kuin uutena vuonna!
Ihan hullua.
Kaupunkikin järjestää KAKSI ilotulitusta, sillä tottahan nyt lapsille pitää omansa järjestää vähän aikaisemminn kuin aikuisille (tietysti) tosin kyllä niin tehdään uutena vuonnakin (mutta kuitenkin). Ja se rahamäärä mitä ihmiset laittaa niihin raketteihin.. Sama kun menisi hyppimään iloisena ja repisi niitä seteleitä tuossa pihalla, eikö?

Arvatkaapas montako sairaspäivää on tälle vuotta tullut kirjattua ylös?
Yksi, sekin oli nopea vatsatauti. Ei ole ollut flunssaa taikka kuumetta. TOSIN jos ottaa huomioon sen korvatulehduksen mikä aloi marraskuussa 2011 ja päätyi helmi-maaliskuussa tuon korvan putkittamiseen.. mutta ei sitä lasketa mukaan kun se ei ole estänyt normaalia treenaamista ollenkaan.
Mulla on nuo korvatulehdukset siitä hassuja, että vetävät tärykalvon alipaineella sisäänpäin kääntyneeksi ja siihen ei auta muukuin puhkaisu muuten se ei vaivaa mitenkään ainoastaan kuulo on heikompi.